Pyhäkköoppi

0601062

Pyhäkköoppi on yksi adventtiliikkeen peruspylväistä. Siitä huolimatta se on epäselvä ja vaikeatajuinen käsite monille adventisteillekin saati sitten muille kristityille. Siksi on syytä aina silloin tällöin palata tähän aiheeseen. Pyhäkköoppi on niin tärkeä, että Ellen White kehottaa puhumaan siitä jatkuvasti. Tämä aihe on niin laaja, ettei siihen ole mahdollista näin saarnassa perehtyä perusteellisesti. Käsittelen sitä vain lyhyesti ja pääkohdin sillä tavalla kuin olen sen itse omaksunut.

Pyhäkköopin tärkeys

se vie lähemmäksi Jeesusta, kun ymmärrämme tuomion ajankohtaisuuden.

tunnemme itsemme paremmin Laodikean sanoman valossa.

turvaudumme yhä enemmän Jeesuksen vanhurskauteen.

se suojelee meitä saatanan eksytyksiltä.

Pyhäkköopin autuuslupaukset

Dan.12:12. Onnellinen se, joka jaksaa odottaa ja kestää tuhatkolmesataakolmekymmentäviisi päivää! 13. Mutta mene sinä siksi kunnes loppu tulee, lepää ja nouse saamaan osasi aikojen lopussa.

Ilm.14:13. Minä kuulin taivaasta äänen, joka sanoi: "Kirjoita: Autuaita ne, jotka tästä lähtien kuolevat Herran omina. He ovat autuaita, sanoo Henki. He saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.

Ellen White tuo monissa kohden vakavasti sen ajatuksen, että kun me uskossa seuraamme Jeesusta kaikkeinpyhimpään, me varjellumme saatanan eksytyksiltä. Seuraavaksi yksi teksti kirjasta Hengellisiä kokemuksia, s.63,64.

White: Hengellisiä kokemuksia, s. 63,64

Jeesus nousi vaunuihin, ja niissä hänet vietiin kaikkein pyhimpään, missä isä istui. Siellä minä näin Jeesuksen, suuren Ylimmäisen Papin, seisovan isän edessä. Hänen viittansa liepeissä oli yltympäri vuoroin kulkusia ja granaattiomenia. Yhdessä Jeesuksen kanssa nousseet lähestyivät häntä uskon kautta kaikkeinpyhimpään rukoillen: ”Meidän Isämme, anna meille henkesi.” Sitten Jeesus Puhalsi pyhän Hengen heidän päälleen. Siinä puhalluksessa oli valoa, voimaa, paljon rakkautta, Iloa ja rauhaa.

Käännyin sen jälkeen katsomaan joukkoa, joka yhä edelleen oli kumartuneena valtaistuimen edessä; nämä eivät tietäneet, että Jeesus jo oli jättänyt sen. Saatana näytti olevan valtaistuimen luona koettaen viedä eteenpäin Jumalan työtä. Näin heidän katsovan valtaistuinta kohden ja rukoilevan: ”Isä, anna meille Henkesi.” Silloin saatana puhalsi heidän päälleen epäpyhän vaikutuksen; siinä oli valoa ja paljon voimaa, Mutta ei mitään suloista rakkautta, iloa ja rauhaa. Saatanan tarkoituksena Oli pitää heidät eksytyksessä sekä vietellä Jumalan lapsia saaden heidät luopumaan.

2Kor.5:10. Meidän kaikkien on tultava Kristuksen tuomioistuimen eteen, jotta kukin saisi sen mukaan, mitä ajallisessa elämässään on tehnyt, hyvää tai pahaa.

Ihmisen pelastukseen liittyy erityisesti kaksi perusvaihetta. Ristillä Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit kokonaiskäsitteenä eli pelastus ei koskenut yksilöitä vaan koko ihmiskunnalle annettiin mahdollisuus Jeesuksen uhrin kautta pääsy taivaaseen. Toinen vaihe liittyy tuomioon, jossa ratkaistaan jokaisen yksilön pelastus hänen tekojensa mukaan. Tuomion ymmärtäminen ja omaksuminen vie meidät lähemmäksi Jeesusta uskon ja kuuliaisuuden kautta ja johtaa näin meidät turvautumaan ainoastaan Jeesuksen täytettyyn työhön. Risti ja tuomio kuuluvat siis saumattomasti yhteen Jumalan pelastussuunnitelmassa. Ristin merkitys on kaikille kristityille tuttu käsite, mutta toisen vaiheen ymmärtävät vain harvat ja siksi saarnani käsittelee tällä kertaa vain tuomiota. Jotta ymmärtäisimme nämä kaksi pelastusvaihetta, on syytä ensin tarkastella vanhan liiton pyhäkköpalvelusta, joka on esikuva rististä ja tuomiosta.

2Moos.25:8,9. "Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne. Tehkää telttamaja ja kaikki sen varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka minä sinulle näytän.

Mooses sai Jumalalta pyhäkön rakennusohjeet. Pyhäkössä oli kolme osastoa: esipiha, pyhä ja kaikkeinpyhin. Esipihassa oli polttouhrialttari ja pronssisallas. Pyhässä oli uhrileipäpöytä, seitsemänhaarainen lamppu ja suitsutusalttari. Kaikkeinpyhimmässä oli liitonarkku, jonka sisällä olivat laintaulut ja kantena armonistuin. Jokaisella esineellä oli määrätty tarkoituksensa Jumalan pelastussuunnitelmassa.

3Moos.4:27—30. "Jos joku kansan joukosta vahingossa rikkoo jotakin Herran käskyä vastaan ja tekemällä kielletyn teon joutuu syynalaiseksi, hän tuokoon, kun huomaa rikkoneensa, virheettömän vuohen, kutun, uhrilahjaksi. Hän pankoon kätensä sen pään päälle ja teurastakoon sen polttouhripaikalla. Pappi ottakoon sormellaan eläimen verta, sivelköön sitä polttouhrialttarin sarviin ja kaatakoon lopun veren alttarin juurelle.

Kun joku siis teki syntiä ja tunnusti syntinsä, hän toi uhrieläimen teurastettavaksi. Näin synti siirrettiin synnintekijästä uhrieläimeen ja sen jälkeen pyhäkköön. Uhrieläin kuvasi Jeesusta, joka kuoli synnintekijän puolesta. Karitsan veressä itsessään ei olut voimaa sovittaa syntiä. vain usko Jeesuksen uhriin puhdistaa synnistä. Näin silloin eläneet katsoivat uskossa eteenpäin ristiin, kun me taas katsomme taaksepäin ristiin.

Hepr.9:7. Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa.

Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. Kerran vuodessa suurena sovituspäivänä tapahtui pyhäkön puhdistus vertauskuvallisesti kahden pukin muodossa. Toinen arvalla valittu pukki kuvasi Jeesusta ja se teurastettiin ja veri vietiin kaikkeinpyhimpään. Näin toimitettiin pyhäkön puhdistus ja sovitus. Tämän jälkeen ylimmäinen pappi pani vertauskuvallisesti kaikki synnit toisen pukin päälle ja se lähetettiin erämaahan kuolemaan. Tämä toinen pukki kuvasi paholaista, joka erotettiin Jumalan kansasta iäksi. Tämä sovituspäivä oli tunnustuksen, katumuksen ja hartaan rukouksen päivä. Ne, jotka olivat tunnustaneet syntinsä ennen tuota päivää, olivat pelastettuja. Ne, jotka laiminlöivät tämän, erotettiin Jumalan kansasta. Heidän tuomionsa oli sinetöity.

Dan.8:14. ”Toinen vastasi: "Niin kauan, että kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua on kulunut; sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan."

Tässä Danielin kirjassa on ilmoitettu aikaprofetiana tämä toinen pelastuksen perusvaihe eli taivaallisen pyhäkön puhdistus, jossa kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua vastaa 2300 vuotta. Edelleen enkeli toistaa samassa luvussa kolmasti: ”näky koskee lopun aikaa – näky koskee lopun aikaa – se koskee tulevia päiviä”, joten on hyvin tärkeästä näystä kysymys. Tämän ennustuksen lähtövuosi on Danielin kirjan 9. luvun mukaan 457 eKr., jolloin annettiin Jerusalemin jälleenrakentamiskäsky. Tämän todistaa Raamattu ja historia. Kun vuoteen 457 eKr. lisätään 2300 vuotta, päädytään vuoteen 1844 jKr.. Tämä ennustus on Danielin kirjan tärkein lopun ajan profeetallinen aikaennustus.

Ilm.10:7. Kun tulee päivä, jolloin seitsemäs enkeli kohottaa torvensa ja puhaltaa, on Jumalan salattu suunnitelma viety päätökseen, sen mukaisesti kuin hän on palvelijoilleen profeetoille ilmoittanut."

Juuri ennen vuotta 1844 kiinnitettiin eri puolilla maailmaa suurta huomiota Dan.8:14 ennustukseen. Tultiin siihen tulokseen, että maa oli tämä pyhäkkö ja se tullaan puhdistamaan tulella eli silloin uskottiin varmasti Jeesuksen tulevan takaisin tuona vuotena ja vievänsä pelastussuunnitelmansa päätökseen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, Jeesus ei tullut takaisin, mistä oli seurauksena suuri pettymys uskovien keskuudessa. Uskovat jakaantuivat sen seurauksena erilaisiin ryhmiin. Oli niitä, jotka olivat varmoja profetian ajankohdasta ja merkityksestä. He alkoivat välittömästi tutkia Jumalan sanaa löytääkseen lisää valoa. Toiset menettivät kiinnostuksensa profetiaan ja jatkoivat elämäänsä entiseen tapaan. Jotkut alkoivat arvostella profetiaa ja niitä, jotka olivat aiheuttaneet tällaisen liikkeen.

Ilm.11:19. Taivaassa avattiin Jumalan temppeli, niin että temppelissä oleva liitonarkku voitiin nähdä. Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, maa järähteli ja raemyrsky riehui.

Hartaiden rukouksien ja tutkistelujen kautta uskolliset ja vilpittömät raamatuntutkijat löysivät ratkaisun virheelliseen tulkintaansa. Kun he eivät voineet löytää minkäänlaista virhettä profeetallisessa ajanlaskussa, heidät johdettiin tutkimaan yhä läheisemmin pyhäkköaihetta. He eivät löytäneet minkäänlaisia todistuksia siitä, että maa olisi ollut pyhäkkö vaan että uuden liiton pyhäkkö on taivaassa. He löysivät Raamatusta täydellisen selityksen pyhäkköasiaan. He löysivät myös syyn pettymykseensä.

Ilm.10:9,10. ”Minä menin enkelin luo ja pyysin häntä antamaan käärön minulle. Hän vastasi: "Ota ja syö se. Se karvastelee vatsassasi, mutta suussasi se maistuu makealta kuin hunaja." Minä otin käärön enkelin kädestä ja söin sen. Se maistui suussani makealta kuin hunaja, mutta kun olin sen syönyt, alkoi vatsaani karvastella.

Tämän Ilmestyskirjan 10. luvun perusteella he löysivät, että Jumala oli ilmoittanut sanassaan tämän pettymyksen vertauskuvallisesti makean ja karvaan kirjan syömisellä. Jeesuksen takaisintulon odotus maistui suussa kuin hunaja, mutta pettymyksen jälkeen se karvasteli vatsassa.

Ilm.10:11–11:1. ”Minulle sanottiin: "Vieläkin sinun tulee ennustaa, miten käy maailman kansoille, maille, kielille ja kuninkaille." Sitten minulle annettiin mittakeppi, joka oli kuin sauva, ja minulle sanottiin: "Mene mittaamaan Jumalan temppeli ja alttari ja laske ne, jotka siellä rukoilevat.

Kun he pettymyksen jälkeen tutkivat edelleen näitä pettymyksen jälkeisiä jakeita, he totesivat, ettei Jeesuksen ollut vielä tarkoitus tulla takaisin, vaan heidän tuli edelleen tutkia profetioita ja kiinnittää huomio temppelin mittaamisen ja siellä rukoilevien merkitykseen. Temppelillä tarkoitetaan taivaallista temppeliä, koska maallista temppeliä ei enää ollut. Sehän hävitettiin Jerusalemin hävityksessä vuonna 70 jKr. Mittaamisella tarkoitetaan tuomion käsittelyä. Rukoilevilla tarkoitetaan Jumalan kansaa. Eli Raamattu vahvistaa vertauskuvallisesti, että kysymyksessä on juuri tutkiva tuomio taivaallisessa pyhäkössä.

Dan.7:9–10. ”Kun minä sitä katselin, istuimet asetettiin paikoilleen, ja Ikiaikainen istuutui. Hänen pukunsa oli valkea kuin lumi ja hänen hiuksensa ja partansa kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Hänen luotaan lähti liikkeelle tulinen virta. Tuhannet ja taas tuhannet palvelivat häntä, miljoonat seisoivat odottaen hänen edessään. Oikeus asettui istumaan, ja kirjat avattiin”.

Danielin kirjasta he löysivät tekstejä tuomiosta ja Heprealaiskirjeen ja Ilmestyskirjan pohjalta lisää valoa Dan.8:14 ennustuksen merkitykseen. Todellinen pyhäkkö on siis taivaassa, jossa alkoi puhdistus eli tuomion aika jokaisen yksilön kohdalla. Danielin kirjan edellisen jakeen perusteella todettiin, että tämä tuomion aika alkoi pienen sarven eli katolisen vallan toimiessa maan päällä eli ennen Jeesuksen takaisintuloa ihmisten eläessä vielä maan päällä.

Ilm.14.6,7. ”Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille. Hän kuulutti kovalla äänellä: "Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia - hänen tuomionsa aika on tullut! Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet."

Tämä Ilmestyskirjan 14. luvun kolmen enkelin sanoma vahvistaa myös, että tuomion aika on alkanut tämän sanoman julistuksen alettua. Tuomion käsite kuuluu siis ehdottomasti kolmen enkelin sanomaan. Ilman sitä tämä sanoma jäisi vajavaiseksi ja on vaara, jos emme omaksu sitä, ettemme pääsisi siihen lopun ajan pyhien joukkoon, josta jae 12 sanoo: Tässä kysytään pyhiltä kestävyyttä, niiltä jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen."

Dan.8:14. "Niin kauan, että kaksituhatta kolmesataa iltaa ja aamua on kulunut; sitten nousee pyhäkkö taas kunniaan".

Tämän profetiantäytyy viitata taivaalliseen pyhäkköön, koska Danielin kirjassa todetaan tuomion alkavan pienen sarven eli paavin vallan valtakauden 1260 vuoden jälkeen eli vuoden 1798 jälkeen. Kaikki yksityisprofetiat vahvistivat tuomion ajan ja sen tapahtumat oikeiksi aivan niin kuin oli historiassa tapahtunut sinä aikana. Kun Danielin 8:14 täyttyi siinä mainitun 2300 vuoden mukaan, siihen viittaava pyhäkö täytyy siis olla uuden liiton pyhäkkö. 2300 päivän päättyessä v.1844 ei siis ole sitä ennen ollut mitään pyhäkköä moniin vuosisatoihin.

Hepr.8:1,2. Tulemme nyt asian ytimeen: Meillä on ylipappi, joka on asettunut taivaissa istuimelleen Majesteetin valtaistuimen oikealle puolelle. Hän toimittaa palvelusta taivaan pyhäkössä, todellisessa pyhäkköteltassa, jota ei ole pystyttänyt ihminen vaan Herra itse.

Miksi Jumala sitten salli tällaisen virheellisen ymmärryksen tapahtua? Näissä heprealaiskirjeen jakeissa Paavali sanoo Jeesuksen ylimmäispapillisen toiminnan taivaallisessa pyhäkössä olevan ydinasian. Tämän perusteella voidaan ajatella Jumalan sallineen tämän erehdyksen maailman huomion kiinnittämiseksi tähän ydinasiaan. Jos se olisi esitetty totuuden mukaisesti heti, se ei olisi herättänyt huomiota samalla tavalla tähän ydinasiaan kuin Jeesuksen tulon odotus. Tällä tapahtumalla Jumala halusi ilmeisesti seuloa myös todelliset uskovat nimikristityistä.

Ilm.10:11. Minulle sanottiin: "Vieläkin sinun tulee ennustaa, miten käy maailman kansoille, maille, kielille ja kuninkaille."

Tässä katkeran pettymyksen jälkeisessä jakeessa todettiin, että työtä oli jatkettava. Jumala on johdattanut kansaansa. Hänen voimansa ja kirkkautensa on vienyt työtä eteenpäin eikä hän ole sallinut sen päättyä pimeyteen ja pettymykseen eikä virheelliseen ja fanaattiseen kokemukseen vaan profetoimiseen. Jumalan kansan tuli julistaa saamaansa profeetallista valoa yhä edelleen aina Jeesuksen tuloon asti.

2Moos.25:8. "Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne”

Pyhäkkö, johon Paavali heprealaiskirjeessä viittaa, on pyhäkkö, jonka kaavan Mooses oli rakentanut Jumalan käskystä Jumalan maalliseksi asuinpaikaksi, ja jonka Jumala oli antanut Moosekselle vuorella. Taivaallinen pyhäkkö, jossa Jeesus toimii meidän hyväksemme, on alkuperäinen pyhäkkö. Mooseksen rakentama pyhäkkö oli sen kopio. Maallisen pyhäkön verraton loisto oli heijastuksena ihmisille taivaallisen temppelin loistosta, jossa Kristus toimii meidän hyväksemme Jumalan edessä. Taivaalliseen temppeliin sisältyy tärkeitä totuuksia ja suuri työ suoritetaan siellä ihmisen lunastamiseksi. Tästä maallinen pyhäkköpalvelus oli vain esikuva.

Jaak.2:12. Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin.

Taivaallisessa temppelissä, Jumalan asuinpaikassa, hänen valtansa perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tuomioon. Kaikkeinpyhimmässä on vapauden laki, kymmenen käskyä, jonka mukaan koko ihmiskunta tuomitaan. Arkissa on laintaulut peitetty armonistuimella, jonka edessä Kristus vetoaa vereensä syntisten puolesta. Tämä kuvaa oikeuden ja armon liittoa ihmisen lunastussuunnitelmassa. Tällaisen liiton ääretön viisaus yksin voi keksiä ja ääretön voima suorittaa. Se on liitto, joka täyttää koko taivaan ihmetyksellä ja kunnioituksella. Se on sellainen armon salaisuus, johon enkelit haluavat ihaillen ja kunnioituksella katsoa todetakseen millainen Jumala on, kun hän tuomitsee katuvan syntisen ja uudistaa yhteytensä langenneeseen ihmisrotuun. Se on sellainen käsittämätön jumalallisen rakkauden osoitus, kun itse Jumalan Poika alentuu nostamaan lukemattomia ihmisjoukkoja syvyyden kuilusta ja vaatettamaan heidät tahrattomalla vanhurskautensa vaatteella yhdessä enkelien kanssa, jotka eivät ole koskaan langenneet ja ovat asuneet koko ajan Jumalan luona.

Hepr.9:24. ”Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme”.

Se mitä tehtiin maallisen pyhäkön palveluksessa, tehdään todellisuudessa taivaallisen pyhäkön palveluksessa. Ylösnousemuksensa jälkeen Pelastajamme aloitti työn ylimmäisenä pappinamme.

Ilm.1:12,13. ”Käännyin nähdäkseni, mikä ääni minulle puhui, ja kun käännyin, näin seitsemän kultajalkaista lamppua ja lamppujen keskellä hahmon, joka oli ihmisen kaltainen. Hänellä oli yllään pitkä viitta ja rinnan ympärillä kultainen vyö.”

Tämän Ilmestyskirjan jakeen mukaan Johannes näki saadessaan ilmestyksen Jeesuksen lamppujen keskellä eli pyhässä. Joillakin on sellainen käsitys, että Kristus meni heti ristin jälkeen kaikkeinpyhimpään. Tämä perustuu ensi sijassa heprealaiskirjeen virheelliseen tulkintaan, esim. Hepr.9:12. ”Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.” Tässä on suomenkielisessä Raamatussa virheellinen käännös. Esim. englanninkielisessä ja ruotsinkielisessä Raamatussa on käännetty sanalla pyhäkkö.

Ap.t.20:30. ”Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa.”

Paavalin on ennustanut siitä, että pahimmat vastustajat tulevat juuri seurakunnan sisältä. Pyhäkkö on todella ollut kautta historian vihollisen hyökkäyksen kohteena, koska siellä on Jumalan kymmenen käskyä ja siellä tapahtuu yksilön synnistä vapautuminen ja pelastus. Ensimmäisen pyhäkön hävitti Babylonin maailmanvalta, toisen pyhäkön hävitti Rooman valta ja kolmannen taivaallisen pyhäkön merkityksen yrittää hävittää hengellinen Babylon kuitenkaan siinä onnistumatta. Pyhäkköoppia on yritetty Babylonissa olevien uskovien taholta kumota virheellisenä oppina, mutta se on kestänyt kaikki hyökkäykset. Vihollinen tekee kaikkensa tuhotakseen tämän toisen pelastuksen perusvaiheen. Hän ei onnistunut tuhoamaan ristin merkitystä, joten hän tekee kaikkensa tuhotakseen tutkivan tuomion merkityksen, koska juuri siellä tapahtuu yksilön lopullinen pelastuminen.

Ilm.14:7. ”Hän kuulutti kovalla äänellä: Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia – hänen tuomionsa aika on tullut”.

Jumalan kansa tulee kuitenkin julistamaan voimallisesti tuomiotapahtumaa ja siitä on todisteena tämä ensimmäisen enkelin sanoma, Taivaallinen oikeudenkäynti alkoi siis vuonna 1844 ja sitä on käyty jo yli 160 vuotta. Se ei voi enää kestää kauan, sillä se päättyy Jeesuksen tullessa ja se aika on lähellä. Siinä oikeudenkäynnissä Jumala toimii tuomarina ja Jeesus puolustajana. Siinä käsitellään kaikkien aikojen pelastettujen ihmisten elämänkirjat. Se on siksi hyvin vakavaa ja harrasta aikaa, joka on otettava vastaan kokosydämisesti turvautuen Jeesuksen täytettyyn työhön. Sen tuloksena Jumala tulee antamaan vapauttavan päätöksen kaikille osallistujille Jeesuksen ansioiden perusteella. Siksi tuomio ja sen päätös on ilosanoma Jumalan kansalle ja sitä tulee julistaa kovaäänisesti Jumalan rakkauden ja armon sanomana.

Hepr.9:7,8. Mutta teltan toiseen huoneeseen menee ainoastaan ylipappi, ja hänkin vain kerran vuodessa. Hänellä täytyy silloin olla mukanaan verta; hän tuo sitä sovittaakseen sekä omat syntinsä että kansan tahattomat synnit. Näin Pyhä Henki osoittaa, että kaikkeinpyhimpään ei avata pääsyä niin kauan kuin teltan etumainen huone on vielä paikallaan.

Tämän jakeen mukaan kaikkeinpyhimmän merkitys Jeesuksen sovitustyössä tapahtuu myöhemmin. Kahdeksantoista vuosisataa tämä palvelustyö jatkui pyhäkön ensimmäisessä osastossa. Kristuksen veri vuodatettiin katuvien uskovien hyväksi ja vahvistettiin heidän armahduksensa ja hyväksymisensä Isän kanssa. Kuitenkin heidän syntinsä jäivät yhä taivaan kirjoihin. Maallisen pyhäkön palveluksessa oli erityinen sovitustyö vuoden lopulla. Samoin ennen kuin Kristuksen työ ihmisten lunastamiseksi päättyy, täytyy pyhäkössä tapahtua syntien poispyyhkiminen. Tämä on palvelustyö, joka alkoi 2300 päivän päätyttyä eli vuonna 1844. Silloin, kuten Danielin profetia kertoo, Ylimmäinen Pappimme astui kaikkeinpyhimpään suorittamaan viimeistä osaa hänen tärkeässä työssään, pyhäkön puhdistamista.

Ilm.20:12. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan.

Uudessa liitossa on katuvien synnit asetettu uskossa Kristuksen päälle ja siirretty todellisuudessa taivaalliseen pyhäkköön. Kuten maallisessakin temppelissä oli synnit poistettava, koska se oli saastunut niistä, samoin taivaallisessa temppelissä oli sinne merkityt synnit poistettava. Mutta ennen syntien poistamista oli suoritettava tutkimus kirjoista, jotta voidaan päättää ketkä katumuksen ja uskon perusteella Kristukseen ovat oikeutettuja ja hyväksyttyjä saamaan hänen sovituksensa. Pyhäkön puhdistus edellyttää siksi tutkimusta ja tuomiota. Tämä työ täytyy suorittaa ennen Jeesuksen tuloa, jotta voidaan vapauttaa hänen kansansa, sillä kun hän tulee, hänen palkkansa on hänen mukanaan antaakseen kullekin tekojensa mukaan,

1Piet.4:17. ”On tullut tuomion aika, ja tuomio alkaa Jumalan huoneesta.” Ketkä kuuluvat Jumalan huoneeseen? Raamattu vastaa, Ilm.21:27. ”Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan.”

Raamattu sanoo että elämän kirjassa on jokaisen nimi, joka kerran on ottanut vastaan Jeesuksen armonkutsun. Nimi voidaan kuitenkin pyyhkiä sieltä pois, jos ihminen myöhemmin jossain vaiheessa luopuu Herrasta. Elämän kirjassa ovat kaikki meidän tekomme. Kaikki teot sekä hyvät että pahat tuodaan tuomiolle. Näin ne, jotka seurasivat profeetallisen sanan valoa, näkivät, että Kristus sen sijaan että olisi tullut maan päälle 2300 päivän päätyttyä vuonna 1844, meni silloin taivaallisen pyhäkön kaikkein pyhimpään suorittaakseen sovituksen päättävän työnsä valmistuksena hänen tulolleen.

Ilm.3:5. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä.

Tämä tuomion aika tuodaan hienosti esiin Kristuksen vertauksessa häävieraista, jossa kuningas tulee tarkastamaan, ketkä ovat pukeutuneet hääpukuun. Raamatun aikaan oli kuninkaalla tapana antaa vierailleen häävaatteet, jotta hän voisi osallistua häätilaisuuteen. Taivaallisessa häätilaisuudessa Kristus tulee antamaan omilleen tahrattoman Hänen omalla verellään pestyn vaatteen. Vain ne, jotka hyväksyvät ja pukeutuvat Kristuksen vanhurskauden viittaan, hyväksytään Jumalan valtakuntaan. Ne, jotka ovat pukeutuneet omaan tahraiseen viittaan eli jotka väittävät olevansa Kristuksen seuraajia, mutta elävät Jumalan tahdon vastaisesti, pyyhitään pois elämän kirjasta.

Ilm.16:7. ”Niin, Herra Jumala, Kaikkivaltias! Oikeat ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.”

Koko maailmankaikkeus tulee yksimielisesti lopulta julistamaan Jumalan tuomiot oikeiksi ja vanhurskaiksi. Muistikirjat ovat olleet kaikkien tarkastettavina. Kukaan ei ole siinä vaiheessa epätietoinen tuomion oikeudenmukaisuudesta. Miksi sitten tarvitaan näin pitkää tuomion aikaa? Eikö Jumalalle olisi mahdollista ratkaista välittömästi kuka pelastuu kuka ei? Pitkä tuomion aika on ensisijaisesti tarkoitettu koko maailmankaikkeudelle. Se antaa varmuuden heille siitä, että pelastetut tulevat olemaan todella kääntyneitä. Pitkä tuomion aika antaa myös varmuuden meille ihmisille tuomion tarpeellisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä näin pyhäkköopin ainutlaatuisuudesta ja varmuudesta.

1Joh.2:1. Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus.

Tässä oikeuden käynnissä Jeesus toimii kaikkien elämän kirjassa olevien puolustajana ja tuomarina. Meidän asiamme ovat siksi mitä parhaimmissa käsissä. Hän ei tule epäonnistumaan. Hän tulee vetoamaan suureen uhriinsa Golgatan ristillä. Hän tulee vetoamaan, että kaikkien uskossa olevien synnit pyyhittäisiin lopullisesti pois elämänkirjasta. Tällainen Jumala meillä on, jonka rakkaus ja armo ovat vertaansa vailla.

1Joh.1:7. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

Me elämme nyt hyvin vakavaa tuomion aikaa. Nyt on vielä armon ovi auki. Siksi jokaisen tulisi katua syntejään, pyytää niitä anteeksi ja anoa Jumalalta voimaa synnin voittamiseen turvautuen Jumalan armoon ja voimaan. Jeesus on halukas ottamaan meidät vastaan sellaisina kuin me olemme. Hän tuntee meidät jokaisen läpikotoisin. Hän tietää meidän puutteemme ja vaikuttimemme. Hän ei hylkää ketään, joka tulee hänen luokseen nöyränä ja avuttomana. Meidän on vain itse valittava, otammeko vastaan hänen armotarjouksensa vai hylkäämmekö sen. Jeesus rakastaa jokaista ihmistä niin paljon, että hän kuoli jokaisen ihmisen puolesta ja hänen verensä veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

Pyhäkkötotuus sisältyy aukottomasti kolmen enkelin sanomaan. Meidän tulee tutkia ahkerasti profetioita. Kristuksen suuri työ tapahtuu tällä hetkellä kaikkeinpyhimmässä. Meidän on tehtävä kaikkemme ollaksemme siellä Jeesuksen kanssa, koska hän toimii siellä kansansa välittäjänä. Me emme tiedä, koska aletaan tutkia eläviä. Se aika saattaa olla lähellä. Pian tapahtuu sinetöiminen. Se on lyhyt aika ennen Jeesuksen tuloa. Vain harvat selviytyvät tästä sinetöinnistä, vain harvat saavat valkoisen kiven eli vapauttavan tuomion ja pääsevät niiden 144.000 joukkoon, joista sanotaan, että ”nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee”. He ovat omaksuneet perusteellisesti Jumalan viimeisen armon sanoman, kolmen enkelin sanoman sekä tiedoissa että käytännössä Jeesuksen ansioiden perusteella.

Joh.3.16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Tämä maailmankaikkeuden suurin uhri on tarkoitettu juuri sinua varten. Hän haluaa juuri sinut taivasten valtakuntaan. Ethän hylkää hänen rakkauttaan vaan ota se ilolla vastaan. Koko taivas odottaa sinua malttamattomana. Olet sydämellisesti tervetullut Jeesuksen luokse. Saakoon Jumala siunata sinua kestämään tuomiolla ainoastaan Jeesuksen täytettyyn työhön turvautuen. Aamen.