17. Kahvia aina ja kaikkialla

Olemme jo aikaisemmin todenneet, että me suomalaiset sijoitumme maailman kärkisijoille sydän- ja verisuonisairauksien esiintymistiheydessä verrattuna maan asukaslukuun. Samalla tavalla me olemme johtavia maita myös kahvin kulutuksessa.

Kahvi, Suomen kansan erikoinen lempilapsi, on kiihottava aine, joskin toisenlainen ja vaarattomampi kuin esim. huumeet, tupakka tai alkoholi. Nykyinen tutkimus on tuonut esiin kahvistakin uusia, mielenkiintoisia tosiasioita.

Kahvipensas lienee kotoisin Etiopiasta, jossa sitä kasvaa villinä. Nimensä se on todennäköisesti saanut Kafka-nimisestä maakunnasta, jossa kahvipensaan hedelmän siemeniä alettiin paahtaa ja niistä valmistettiin juomaa. Tapa levisi sieltä arabien keskuuteen.

Ensimmäinen kahvila Euroopassa avattiin Konstantinopolissa vuonna 1554, ja niinpä kahvin käyttö vähitellen levisi. Sen käyttöä vastustettiin ja suosittiin, edistettiin ja oikein lailla kiellettiin. Skandinaviaan kahvi tuli 1700 luvulla. Turussa mainitaan vuonna 1783 olleen peräti neljä kahvilaa.

Kahvipavun tehokkain aine on kofeiini niminen alkaloidi, jonka piristävän vaikutuksen tähden kahvia käytetään. Lisäksi kahvissa on pari muuta alkaloidia, hieman rasvaa, proteiinia ja kuminkaltaisia aineita, jotka kuitenkin paahdettaessa muuttuvat niin, että paahdetulla kahvilla ei ole mitään ravintoarvoa.

Kun kahvipapuja paahdetaan noin 300 – 400 asteen lämmössä, syntyy eteerisiä öljyjä, eli kahvitervaa ja parkkihappoa, jotka ratkaisevasti vaikuttavat kahvin makuun ja laatuun.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kahviterva, joka sisältää samanlaisia karsinogeeneja, kuin tupakkatervakin, voi aiheuttaa sairaalloisia muutoksia ihmisen ruuansulatuskanavassa, erityisesti mahalaukussa.

Paahdettu kahvi sisältää keskimäärin 1 % kofeiinia, 4 % parkkihappoa ja noin 0.05 % eteerisiä öljyjä, eli kahvitervaa. Tavallinen kahvikupillinen keskivahvaa kahvia sisältää noin 100 milligrammaa kofeiinia.

Tämä merkitsee sitä, että esim. kaksi kuppia kahvia päivässä nauttiva saa elimistöönsä kofeiinimäärän, joka on suurempi kuin se, minkä lääkäri tarpeen vaatiessa määrää potilaalleen tabletteina päivittäin.

Kofeiini on tuntuvasti keskushermostoa kiihottava aine. Kun ihminen juo kupillisen kahvia, hermot kiihottuvat ja aivot välittävät tämän piristyksen tunteena. Monet ihmiset käyttävätkin kahvia piristeenä väsymystä vastaan.

Väsymyksen kohdatessa kahvin virkistävä vaikutus on kuitenkin harhaan johtavaa. Kofeiini ei voi poistaa väsymyksen aiheuttajaa, rasittumista, kiirettä, stressiä. Kahvi ei voi poistaa väsymystä ihmisruumiista. Kahvin voimalla työskentelevä kuluttaa vakavalla tavalla itseään.

Kun kahvin vaikutus on ohi, väsymys jatkuu. Jälleen kahvia. Loppuun ajetulle juhdalle annetaan piiskanisku: Vedä vielä hetken, kestä vielä hetken, vaikka edellytykset jatkamiselle ovat menneet. Ihminen hermostuu, stressi lisääntyy.

Kaikki kuitenkaan eivät juo kahvia vain piristyäkseen. Useimmille kofeiinin käyttäjistä kahvittelu on elämäntapa. Sitä juodaan kotona, työssä ja kylässä, arkena ja juhlissa, yksin ja toisten seurana, ilossa ja surussa, yöllä ja päivällä, aterioilla ja aterioiden välillä. Kahvia aina ja kaikkialla.

Moni yksin elelevä ei viitsi vain itseään varten laittaa kunnon ruokaa, vaan kuittaa aterian kahvilla ja pullapalasella. Hän tuntee itsensä piristyneeksi ja syöneeksi, mutta on tosiasiallisesti aliravittu. Jos tällaista jatkuu, seurauksena on monenlaisia vaikutuksia.

Kahvin vaikutukset meidän elimistöömme ovat monikerrannaiset. Mainitsin jo kahvitervan vahingollisesta vaikutuksesta ruuansulatuselimistöömme. Runsaan kahvinjuonnin seurauksena on todettu vatsakatarria, vatsahaavaa, vatsan happotasapainon häiriintymistä ja verenvuotoa vatsassa.

Jo vanhastaan on tunnettu tosiasia, että kaikki tervamaiset aineet, jotka syntyvät ruoka-aineita korkeassa lämpötilassa paahdettaessa, kuten juuri kahvin ja tupakan terva, ovat ns. karsinogeenisia, eli syöpää synnyttäviä aineita.

Kofeiini rasittaa myös sydäntä, sillä useimmilla ihmisillä se aiheuttaa sydämentykytystä, jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta ja sydämen rytmihäiriöitä.

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan sydänveritulppaan sairastuneiden joukossa on runsaasti kahvia juovia kaksinkertainen määrä vertailuryhmään verrattuna.

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 1 – 5 kupillista kahvia päivässä juovien vaara sairastua sydänveritulppaan on lisääntynyt noin 60 %, ja yli viisi kupillista päivässä juovien vaara on lisääntynyt noin 120 % verrattuna niihin, jotka eivät käytä kahvia.

Venäläiset tutkijat ovat sitovasti todistaneet, että kofeiini kohottaa veren kolesteroli tasoa ja lisää verisuonten rasvoittumista. Tämä johtuu siitä, että jo yhden kahvikupillisen jälkeen lisämunuaisten ydinkerroksen adrenaliinin eritys kiihtyy ja veren vapaiden rasvahappojen määrä nousee lähes kaksinkertaiseksi.

Maksa käyttää rasvahappoja veren rasvojen raaka-aineena. Kahvinjuojilla veren kolesteroli ja suuret rasvahiukkaset, jotka helposti kiinnittyvät valtimoiden seinämiin, ovat huomattavasti lisääntyneet, verrattuna niihin, jotka eivät juo kahvia.

Aivan viime aikojen tutkimukset ovat paljastaneet kahvilla olevan myös geneettisiä haittavaikutuksia. Tämä saattaa olla kohtalokasta odottaville äideille.

Niin että aikamoisen syntilistan nykyinen tieteellinen tutkimus kasaa viattomalta näyttävän ja monien mielestä niin hyvältä maistuvan kahvin niskoille. Puhutaan jo kansanterveyden vihollisesta.

Ja siinä samassa saa myös tee, tuo monissa maissa niin yleinen juoma, osansa. Korjuuvalmis teenlehti sisältää 3 – 4 % kofeiinia ja jopa 20 % parkkihappoa. Teessä ei ole karsinogeenisia aineita, mutta sen sisältämien fenolien on selvästi todettu nopeuttavan syövän leviämistä. Kuitenkaan teen haittavaikutukset eivät ole niin suuret, kuin kahvin.

Luonnollisesti kaikkien kofeiinipitoisten juomien käytön haitallisuuden määrää niiden käyttötottumukset. Vaarallisinta kahvi on mustana juotuna tyhjään vatsaan. Kahvin parkkihapon neutralisoimiseksi siinä olisi aina käytettävä runsaasti maitoa tai kermaa.

Viisainta olisi siirtyä kokonaan terveellisimpiin juomiin ja virkistysaineisiin. Onhan saatavissa kofeiinitonta kahvia ja monenlaisia ns. terveyskahveja. Varottava on kuitenkin sellaisia tuotteita, jotka paahdetaan korkeissa lämpötiloissa.

Yrttiteelaatuja on saatavissa suorastaan ruhtinaalliset valikoimat, Suomessakin yli 20 erilaista laatua moneen makuun ja tarkoitukseen.

Eikä meidän tulee unohtaa vanhaa hyvää kunnon marjamehua. Ne, sekä nykyisin yleistyneet erilaiset tuoremehut antavat laajan vaihtelumahdollisuuden jokaisen maun mukaan. Miksi ottaa terveydellinen riski, jos sen voi välttää? ole viisas – valitse parempi vaihtoehto. Kukaan toinen ei voi valita puolestasi.