Koska olen jo aikaisemmin useampaan otteeseen maininnut tupakan vaikutuksesta elimistöömme, lienee aika tutkia asiaa hieman yksityiskohtaisemmin.
Tupakansavusta on nykyisin löydetty yli tuhat erilaista kemiallista ainetta, joista merkittävimpiä ovat nikotiini, hiilimonoksidi ja useammista aineista muodostunut tupakkaterva.
Aine, jonka vuoksi tupakkaa käytetään, on nikotiini. Se on alkaloidi, joka tupakassa esiintyy omena- ja sitruunahapon suoloina. Sellaisenaan nikotiini on erittäin voimakas myrkky. Ihmisen tappava annos nikotiinia on noin 50 milligrammaa, joka määrä sisältyy kahteen tavalliseen savukkeeseen.
Tupakan palaessa lämpötila kohoaa noin 850 asteeseen. Tässä lämpötilassa enin osa tupakan aineosista kasaantuu ja kulkeutuu savun mukana keuhkoihin, missä se kiinnittyy limakalvoihin. Tupakan sisältämästä nikotiinista tuhoutuu palamisen hehkussa noin 35 %, 20 % siirtyy päävirran mukana keuhkoihin ja noin 15 % jää polttamattomaan natsaan.
Nikotiini imeytyy keuhkoista vereen, minkä mukana se kulkeutuu eri elimiin. Selvin ja tunnetuin nikotiinin vaikutuksista on isojenaivojen kiihottaminen. Juuri tämä aivoihin kohdistuva vaikutus totuttaa henkilön nikotiiniin.
Katsokaamme nyt ensin, miten tupakansavu vaikuttaa ihmisen keuhkoihin. Kun savu tunkeutuu ilmatiehyihin, se tuhoaa vähitellen keuhkojen oman puhdistus- ja puolustusmekanismin.
Mehän muistamme, että keuhkoputkien limakalvon värekarvat ovat normaalisti kuin luutia, jotka puhdistavat hengitystiehyet sinne kerääntyvistä epäpuhtauksista.
Nikotiinin ja muiden tupakansavun aineosien vaikutuksesta värekarvat lamaantuvat. Savun epäpuhtaudet kiinnittyvät limakalvolle ja ärsyttävät solukkoa. Soluissa tapahtuu myös rakenteellisia muutoksia. Koska keuhkojen puhdistusmekanismi ei toimi, joutuu tupakoitsija aivan kuin väkivalloin yskimällä puhdistamaan ärtyneitä keuhkojaan. Se juuri on sitä jatkuvaa tupakkayskää.
Korkeassa kuumuudessa muodostuneessa tupakkatervassa on aineita, jotka aiheuttavat keuhkosyöpää. Keuhkoputkien solukko luopuu taistelusta. Syntyneestä syövän esiasteesta on vain askel syöpään.
Keuhkosyövän yleistyminen oli se tekijä, joka aikaansai tupakan perusteellisen tieteellisen tutkimuksen. Lisäksi tupakansavun on todettu aiheuttavan keuhkoputken tulehdusta ja keuhkorakkuloiden tuhoutumisesta johtuvaa keuhkojen laajennusta.
On todettu myös se, että tupakansavun vaikutuksesta keuhkoputket supistuvat. Tämä alentaa keuhkojen suorituskykyä ja on yhtenä syynä siihen, että tupakoitsija hengästyy helpommin, kuin tupakoitsematon. Tupakka suussa ei ole koskaan voitettu suuria juoksukilpiluja.
Mielenkiintoinen on tupakan vaikutus ihmisen verenkiertoon. Nikotiini aiheuttaa ihossa olevien ohuiden verisuonien supistumisen. Tämän voi helposti havaita sormenpäiden ja varpaiden lämpötilan laskuna heti poltetun savukkeen jälkeen. Sotien aikana todettiin enemmän paleltumisvammoja tupakoivien, kuin tupakoimattomien keskuudessa.
Toinen suuri haittatekijä verenkierrolle on tupakansavussa oleva hiilimonoksidi, eli kansanomaisemmin sanottuna häkä. Kuvassa on tupakansavua voimakkaasti suurennettuna.
Hiilimonoksidi sitoutuu veressä hemoglobiiniin, eli siihen aineeseen, joka kuljettaa happea kudoksiin. Koska hiilimonoksidi liittyy hemoglobiiniin yli 200 kertaa hanakammin kuin happi, se luonnollisesti syrjäyttää hapen ja tupakoitsija kärsii polttaessaan jatkuvaa hapen puutetta. Tämän on todettu edistävän verisuonien kalkkeutumista.
Lisäksi on todettu, että tupakansavu selvästi kohottaa valtimoiden verenpainetta ja lisää sydämen lyöntinopeutta sekä lepotilassa, että työsuoritusten aikana.
Useat tupakoitsijat kertovat polttavansa tupakan piristävän vaikutuksen takia. On totta, että nikotiinilla on aluksi hermoja kiihottava vaikutus, joka kuitenkin pian muuttuu lamauttavaksi vaikutukseksi.
Lamauttava vaikutus tavallisesti mielletään uutena tupakan virkistävän vaikutuksen tarpeena ja siinä sitten ketjupolttaja sytyttää, köhii ja sauhuttaa. Piristystä kun täytyy olla.
Merkittävää on, että nikotiini samanaikaisesti kiihottaa toisia hermokeskuksia ja lamauttaa toisia. Meidän tahdosta riippumaton hermostomme, joka esim. säätelee ruuansulatustamme, sekä sydämen ja verisuonien toimintaa, on erittäin altis nikotiinin ärsytykselle. Jatkuva tupakointi voi aiheuttaa mahahaavaa, katarria, vieläpä mahasyövän.
On havaittu, että tupakointi vaikuttaa myös silmiin useammalla eri tavalla. Merkittävää on ihmisen hämäränäkemisen heikkeneminen. Tämä on vaarallista esim. yöliikenteessä.
Eräiden tutkimusten mukaan jo kahden savukkeen polttaminen heikentää näkökykyä niin paljon, että esineen valaistusvoimaa pitää lisätä peräti 125 %, jotta se tulisi yhtä hyvin havaituksi, kuin ilman tupakoimista vallitsevalla näkökyvyllä.
Erityisen kohtalokasta tupakointi on odottavan äidin kohdalla. Raskaana olevan naisen tupakointi ei ole vain hänen oma yksityisasiansa. Nikotiini pääsee helposti istukan läpi ja lapsikin joutuu nikotiinin vaikutuksen alaiseksi.
Tupakoivilla äideillä esiintyy keskossynnytyksiä useammin, kuin tupakoitsemattomilla ja tupakoivien lapset ovat normaalia pienempiä. On ilmeistä, että äidin tupakointi raskauden aikana jarruttaa lapsen kasvua häiritsemällä kohdun verenkiertoa ja istukan toimintaa.
Edelleen on todettu, että tupakointi ei yleensä vaikuta imettävän äidin maidon määrään, mutta tupakoivien äitien maidon C-vitamiinipitoisuus on tuntuvasti alhaisempi, kuin tupakoimattomien.
Nikotiinia siirtyy äidin maidossa lapseen ja paljon polttavien äitien vauvoilla on havaittu selviä nikotiinioireita. Äidit ja isät! Pitäkää huoli siitä, että teidän lapsellenne ei tarjoilla äidinmaidossa nikotiinia.
Tupakka on todella suuri kansanterveydellinen ongelma. Tosin valtio saa siitä huomattavia tuloja verottamalla tupakkavalmisteita, mutta samalla yhteiskunta joutuu maksamaan moninkertaisen summan tupakan aiheuttamia vaurioita korjatessaan.
Kun Kolumbus vuonna 1492 nousi miehineen maihin Guahanin saarelle uudessa maailmassa, näki eurooppalainen ensimmäisen kerran tupakoivan ihmisen.
Eikä tiennyt Kolumbus, kun hän miehistöineen toi tupakoimistavan Eurooppaan, miten perusteellisen punaisen rodun koston hän valkoiselle rodulle välitti kaikista niistä julmuuksista, joihin löytöretkeilijät syyllistyivät hävittämällä uuden maailman kulttuurin. Onneksi tuo intiaanien hirvittävä kosto meille jokaiselle on valinnanvarainen. Ei ole pakko tupakoida, jollei halua. Mutta kannattaako lopettaa, jos on jo piintynyt tupakoitsija? Ja miten on mahdollista lopettaa, jos halua on, mutta voimat eivät riitä. Näihin kysymyksiin vastaamme seuraavassa tilaisuudessa.