8. Sydän, uskollinen palvelijamme

Lähes puolet elimistömme eri kudoksista on lihaskudosta. Tämän kudoksen elinehto on liikunta ja lihaksen rasittaminen. Jos lihas joutuu olemaan pitkiä aikoja toimettomana, se veltostuu ja surkastuu.

Muutamat lihaksistamme työskentelevät lakkaamatta yötä päivää, kuten sydän, joka pumppaa verta kehomme eri osiin. Sellaisia ovat myös hengityslihaksisto ja esim. niska- ja selkälihaksista ne, jotka pitävät ruumiin tasapainoa yllä myös istuttaessa ja maatessa.

Tärkein kaikista lihaksista on sydän ja sen kunto säätelee suuresti meidän yleistä terveydentilaamme. Kuitenkin sydän- ja verisuonisairaudet ovat lisääntyneet pelottavassa määrin viime aikoina. Suomihan on johtavia maita sydänsairauksien alalla koko maailmassa.

Sydän on ihmeellinen elin. Itse asiassa se on kaksiosainen, verta sisäänsä imevä ja ulos syöksevä pumppu, joka ajaa happea, ravintoa tai palamisjätteitä sisältävän veren edelleen elimistön suonistoon.

Sydän, tuskin ihmisen omaa nyrkkiä suurempi, lyö levossa ollessaan noin 100 000 kertaa vuorokaudessa ja pumppaa noin 7 000 litraa verta samana aikana. Sydämen sykintä saa koko ihmisruumiin sisältämän veren, noin 5 – 6 litraa, kiertämään matkansa vähän yli minuutissa. 70-vuotisen elämänsä aikana sydän ehtii lyödä taukoamatta noin 2 ½ miljardia kertaa.

Sydämen kahdesta erillisestä, kaksiosaisesta pumpusta oikean puoleinen lähettää laskimoiden tuoman, likaantuneen veren keuhkoihin puhdistumaan. Keuhkoissa olevan hiussuonistoverkoston välityksellä laskimoveressä oleva hiilidioksidi vaihtuu hengitettäessä saatuun puhtaaseen happeen. Näin puhdistuneena veri palaa sydämeen. Tämä keuhkoverenkierron ihme tapahtuu vajaassa kymmenessä sekunnissa.

Sydämen vasemmanpuoleinen pumppu puolestaan lähettää keuhkoissa puhdistuneen veren valtimosuonistoa pitkin lihaksistoon.

Valtimo on taipuisa ja venyvä verisuoni, joka koostuu joustavista lihaksista ja kudoksista.

Valtimosuonisto haarautuu jälleen ja jälleen, kuin puun oksasto. Kehossamme on erilaisia verisuonia kirjaimellisesti kilometreittäin.

Valtimoiden pienet jakautumat, ohuen ohuet kapillaarisuonet johtavat verta ja happea kehomme jokaiseen osaan. Ilman verta ei ihminen voi elää.

Heti, kun ihminen aloittaa kevyen kuntoharjoittelun, tai suorittaa kevyttä lihasrasitusta vaativia tehtäviä, hänen lihaksensa vaativat neljä kertaa enemmän verta lepotilaan verrattuna, suoriutuakseen tehtävästään.

Voimakas harjoittelu tai työ nostaa veren tarpeen lihaksissa jopa 15 kertaiseksi. Ankarassa rasituksessa ollessaan lihakset kuluttavat suunnattoman määrän veren happea ja ravinteita.

Huonokuntoinen sydän ei pysty pumppaamaan verta tarvittavaa määrää. Ihminen hengästyy, hikoilee ja väsyy. Rasitus on lopetettava.

On erittäin tärkeää, että sydämen oma verenkiertojärjestelmä on kunnossa, se, että sydämen omat lihakset saavat hyvin verta. Sydämen sepelvaltimoiden toiminta on ratkaisevaa koko sydämen toiminnalle.

Sydämen lihaksien veren tarve on todella suuri. Vaikka sydämen paino on vain noin 1/200 osaa koko kehomme painosta, se tarvitsee koko elimistön verimäärästä 1/20 osaa, pystyäkseen täyttämään ruumiimme vaatimukset. Lisäksi sydän lepää sykähdyksien välillä kaksi kertaa kauemmin, kuin työskentelee. Sama periaatehan hallitsee koko meidän lihaksistomme toimintaa.

Vaikka verrattuna muihin lihaksiin, kokoonsa nähden sydän saakin runsaasti verta ja siis happea ja ravinteita, suorittamaansa työmäärään verrattuna sen veren kulutus on kuitenkin pieni.

Tämä edellyttää, että kaikkien sydänlihaksille ravintoa tuovien valtimoiden on oltava kunnossa ja ne joutuvat työskentelemään sananmukaisesti täystyöllistettyinä. Sydän veritulppa on sairaus, joksi kutsutaan jonkun näiden sydämen sisäisen verisuonen, sepelvaltimon tukkeutumaa.

Seuratkaamme nyt kolmen erilaisen ja -kuntoisen miehen sepelvaltimon toimintaa.

Ensimmäinen on fyysisesti vahva. Ympyrät esittävät hänen valtimoidensa poikkileikkausta erilaisen rasituksen aikana. Voimakas rasitus vaatii paljon verta lihakseen, mutta valtimo joustaa ja riittävän suuri verimäärä on liikkeellä.

Sininen pilari osoittaa, kuinka jokainen voimanponnistus vaatii enemmän ja enemmän myös happea hänen vereensä. Mutta lisääntynyt verimäärä pystyy sen vastaanottamaan. mies on kunnossa.

Toinen mies on fyysisesti heikompi. Hän elää helppoa elämää ja ponnistelee vähän. Hänen valtimosuonensa ovat harvoin joutuneet kuljettamaan suurempaa verimäärää ja ne ovat veltostuneet. Ne eivät pysty siihen ponnistuksenkaan aikana.

Kun tämä mies joutuu voimakkaaseen rasitukseen, hänen verisuonensa eivät pysty kuljettamaan kylliksi verta. Seurauksena on myös hapen vajaus. Pian hän hengästyy ja on pakotettu lopettamaan ponnistelunsa.

Kolmas mies on fyysisesti jo rappion partaalla. Hänen verisuonensa ovat jo täysin menettäneet kykynsä venyä ja joustaa. kolesteroli on sisältäpäin tukkinut hänen valtimonsa.

Tämä mies potee hapen vajausta jo erittäin kevyessä ponnistuksessa. Kävelykin tuottaa vaikeuksia ja hengästyy helposti. Voimakkaampi ponnistus voi olla kohtalokas.

Monet ihmiset hoitavat hyvin autonsa, mutta jättävät hoitamatta sydämensä. Väärät ruokailutottumukset, tupakointi ja liikalihavuus lisäävät kohtalokkaan sydäninfarktin vaaraa 100 prosentilla.

Tutkimuksissa on todettu, että jos ihminen polttaa yhden rasian päivässä, se lisää kohtalokkaan sydäninfarktin vaaraa 100 %:lla.

Tämä on hämmästyttävää, mutta tutkimukset ovat edelleen osoittaneet, että toimettomuus on tosiasiassa yhtä suuri riski saada sydänkohtaus.

Yksi viidestä miehestä saa sydänkohtauksen, ennen kuin täyttää 60 vuotta. Naiset ovat paremmassa asemassa. Nämä nykyaikaiset kulkuneuvot ovat meidän sydämemme suurimpia vihollisia.

Onneksi valistus on lisääntymässä. Liikuntaharrastus lisääntyy. Opettelemme syömään terveellisemmin. Tupakoinnin vastustus on otettu kansanterveystyön ohjelmaan.

Nykyisin näkee kuntohölkkääjiä ja kävelijöitä. He edustavat eri ikäryhmiä, kuten pitääkin. Meidän tulisi harrastaa liikuntaa, koska nykyinen elämäntapa ja erilaiset työt eivät tarjoa meille riittävästi lihasrasitusta, eikä raitista ilmaa.

Kävelkää, pyöräilkää, uikaa, hölkätkää, juoskaa – todella henkenne edestä, sillä siitä monen kohdalla on kysymys. Valitse hyvä kunto-ohjelma, iällesi ja voimillesi sopiva., tulet paremmin toimeen sydämesi kanssa. Kuitenkin Kirjojen kirjan tutkiminen on tärkeämpää kuin mitkään ajalliset asiamme.