6. Osaatko rentoutua?

Monet ihmiset ovat huolestuneita, pelkäävät ja jännittävät. Heillä on ainaista huolta työpaikalla ja kotona. Kenties lapset aiheuttavat harmia, ehkä velkataakka painaa. Moni turhautuu myös niistä pelottelevista uutisista, joita joukkotiedottimet joka päivä koteihimme syytävät.

Aina, kun ihminen huolestuu, järkyttyy, suuttuu, tai pelästyy, seurauksena on voimakas tunnereaktio. Se valmistaa häntä joko taisteluun tai pakoon. Kysymyksessä on koko elimistön valmistautuminen nopeaan toimintaan.

Automaattisesti hänen verenpaineensa nousee, sydän lyö nopeammin, hengitys tihenee. Veren sokeri nousee rajusti, kolesteroli lisääntyy ja lihakset jännittyvät.

Lisäksi tapahtuu useita sellaisia toimintoja, joihin asianomainen ei voi itse vaikuttaa. Ruuansulatusnesteitä lakkaa kehittymästä. Veri ei tuo ihoon määrättyjä aineita, ihminen kalpenee.

Nykyisin tällainen tunnereaktio ei voi purkautua luonnollisesti. Ei meidän tarvitse juosta pakoon, emmekä voi ryhtyä tappelemaan ja turmelemaan ihmissuhteita. Etenkin, kun harmin aiheet tavallisesti ovat meistä riippumattomia, emme voi niihin juuri vaikuttaa.

Ja niin me joudumme vastaanottamaan ja nielemään tunnereaktion toisensa jälkeen osaamatta purkaa sitä oikealla tavalla. Seurauksena on lisääntyvä levottomuus ja jännitystila. Kierrämme kehää: Levottomuus ja pelko lisää jännitystä ja jännitys lisää levottomuutta ja pelkoa.

Näin ihmisestä helposti tulee pingottunut jännittäjä. Tämä on vaarallista. On todettu, että vaikka sydäntä rasitetaan erilaisilla fyysisillä ponnistuksilla, henkinen stressi rasittaa sitä enemmän, kuin mitkään ruumiilliset ponnistukset.

Kun olemme ankarassa henkisessä jännityksessä, sydämen sepelvaltimot, samoin kuin päävaltimot kaikkialla kehossamme, supistuvat ja vähemmän verta pääsee suonistoon, vaikka veren tarve rasituksen takia suurenee.

Tämä nostaa verenpainetta ja noussut paine voi vahingoittaa verisuonten seinämiä. Lisäksi veren työntäminen kaventuneiden suonien läpi vaatii sydämeltä kohtuuttoman suurta ponnistusta.

Varmasti jatkuva levottomuus ja jännittyneisyys ovat yksi syy siihen, että meidänkin maassamme sydän- ja verisuonitautien osuus on noin puolet kaikista kuolemantapauksista. Surullisinta on, että valtaosa näistä ennenaikaisista kuolintapauksista voitaisiin estää.

Aikamme ihminen ei useinkaan saa riittävästi fyysistä liikuntaa ja raitista ilmaa. Tavallisesti hän on myös ylipainoinen, koska syö, enemmän kuin kuluttaa. Hän on mainosten ja erilaisten ärsykkeiden uhri. Hän jännittää ja kokee elämänsä kilpailuna, eikä osaa rentoutua vapaa-aikanaan.

Näin moni ajautuu stressin ja väärien elintapojen seurauksena kohti särkymishetkeä. Ylijännittynyt ja alikuntoinen ihminen ei kerta kaikkiaan voi pysyä terveenä.

Jännitys, pelko, henkinen ylipaine ja rikkoutuneet ihmissuhteet johtavat levottomuuteen, masennukseen, neurooseihin, itsesyytöksiin, vääriin elämäntapoihin, nautintoaineisiin jne. Noidankehä on valmis. Kaikki nämä tekijät lisäävät ja vahvistavat toisiaan.

Jos tunnet olevasi tämänkaltaisessa kehässä, sinun olisi tehtävä jotain. Henkinen noidankehä voidaan särkeä rentoutumalla ja muuttamalla arvojärjestystä. Fyysinen noidankehä voidaan särkeä parantamalla elintapoja, muuttamalla niitä luonnollisempaan suuntaan.

Rentoutuminen alkaa siitä, että ihminen todella ottaa aikaa sitä varten. Vanha viisaus, vuorokauden jakamisesta kolmeen osaan elämän rytmin perustana, pitänee vieläkin suurin piirtein paikkansa.

Kolmasosa työtä, kolmasosa vapaa-aikaa, rentoutumista, harrastuksia, perhe-elämää. Kolmasosa unta. Tietysti tästä on yksilöllisiä poikkeavuuksia, mutta eivät ne niin kovin suuria ole, jos ihminen aikoo pysyä jatkuvasti hyvässä kunnossa.

Rentoutuminen alkaa siitä, että ihmisen harrastukset suuntautuvat vakituisen työn vastapainoksi niin, että ne eivät suinkaan ole vakituisen työn jatke.

Eivätkä vapaa-ajan harrastukset saa olla niin yksipuolisia, että ne väsyttävät ja tylsistyttävät. Näinkin usein käy, viikonlopun rasituksista selviäminen vie koko loppuviikon.

Niiden, joiden työ on jatkuvaa oleilua sisätiloissa, tulisi suunnata harrastuksestaan merkittävä osa ulkoiluun ja ulkona tapahtuvaan työskentelyyn.

Mutta ne, jotka suorittavat leipätyötään ulkona, useinkin rentoutuvat mielellään sisätiloissa tapahtuvassa askartelussa, lukevat, jne..

Jos vietät lomasi matkustellen, älä suunnittele liian kireää aikataulua, autolla ajokin on stressaavaa etenkin, jos ajetaan suurilla nopeuksilla tai vilkkaassa liikenteessä.

Kyllä Lapistakin saat enemmän irti, jos vaellat tuntureilla tai heität perhoa puroissa, kuin että suurella kiireellä ajat turistikohteesta toiseen.

Nykyisin on kehitetty erilaisia rentoutumisharjoituksia, joita voidaan harrastaa yksinään, ryhmissä ja jopa kurssimuotoisena. Jotkut niistä ovat erittäin onnistuneita. Mutta mistä tällaisessa määrätietoisessa lihasten ja koko elimistön rentouttamisharjoituksessa oikein on kysymys?

Harjoituksen tarkoituksena on opettaa ihminen toimimaan niin, että koko kehomme on riittävän rentoutunut sekä työssä, että levossa. Tarkoituksena on ennen kaikkea opettaa meitä käyttämään lihasenergiaamme siten, että vain kuhunkin tehtävään tarpeellinen määrä lihaksia on työssä, muiden rentoutuessa.

On selvää, että esim. juostessa on tarpeetonta jännittää hartialihaksia tai purra leukaperiään yhteen. Eikä kirjoitettaessa tarvitse jännittää jalkalihaksiaan tai niskaansa niin, että koskee.

Mutta jännittynyt pingottaja tekee juuri näin. Hän tuhlaa suunnattomasti energiaa ja rasittaa sydäntään ja hermojaan, koska ei hallitse lihasten rentouttamisen perusteita.

Monille harjoitus on todella tarpeen. Pianisti joutuu harjoittelemaan vuosikausia oppiakseen sormiensa tekniikan hallitsemisen. Lopulta hän oppii painamaan kosketinta haluamallaan voimalla ja nopeudella millä sormella tahansa. Hänen jokainen sormensa toimii kuin itsenäisenä yksikkönä aivan hänen tahtonsa mukaisesti.

Samaan päämäärään pyrkii lihasten rentouttamisen harjoittelu. Kykyyn rentouttaa tarpeeton ja käyttämään kulloinkin vain se määrä lihasenergiaa, mikä on tarpeellista. Hyvät ystävät, rentoutukaa toki. Elämä ei ole mikään sadan metrin kilpajuoksu. Jos me koko ajan elämme pikavauhtia, voimat loppuvat kesken matkan.

Jeesus sanoo: Mark.6:31 ” Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän." Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.” Sana välittää taivaallisen levon ja rauhan.