Suomen Maranatha-rakentajia oli mukana rakennustalkoissa Arizonassa 7.2.– 25.2.1999. Rakennuskohteemme Thunderbird Adventist Academy sijaitse Phoenixin esikaupungissa Scottsdalenissä. Meitä oli kaikkiaan 13 hengen innokas talkooryhmä ympäri Suomea. Tapasimme toisemme Helsinki-Vantaan lentoasemalla, josta alkoi pitkä lentomatka. Matkamme kesti välilaskuineen kaikkiaan yli 20 tuntia. Majapaikaksemme oli perillä varattu huoneet poikien asuntolasta.
Thunderbird Adventist Academy on Toivonlinnan sisäoppilaitosta vastaava koulu. Rakennusprojektiin kuului uuden koulurakennuksen rakentaminen mukaan lukien alueen erilaiset kunnostus- ja korjaustyöt. Meidän suomalaisten lisäksi talkoissa oli noin 140 amerikkalaista, pääasiassa eläkeläisiä. Tämä oli myös tällainen amerikkalaisten maranat halaisten yhteinen tapaaminen. Kaikki suomalaiset osallistuivat uuden koulurakennuksen rakentamiseen. Koulurakennuksesta tulee yksikerroksinen eristetty puurakennus, jonka mitat kuisteineen ovat noin 40 m x 30 m. Siihen tulee neljä luokkahuonetta, opettajanhuoneita, varastoja, kirjasto, saniteettitila ja muita pieniä käyttötiloja. Kun saavuimme sinne, perustuslaatta oli jo valmiina ja hiukan seinärakennetta. Meidän tehtävämme oli olla amerikkalaisten apuna. Osallistuimme runkorakenteen pystytykseen, ulko- ja sisäseinien levytykseen, kattotöihin ja muuraustöihin. Ruokailusta huolehtivat koulun ruokasalissa amerikkalaiset Maranathasisaret. Ruokaa oli amerikkalaiseen tapaan runsaasti ja erityisesti jälkiruuaksi paljon herkkuja.
Työpanoksemme ei ollut aivan täystehoista amerikkalaisen rakennustavan ja työkalujen puutteen takia. Lisäksi työvoimaa oli yli tarpeen, koska ketään ei haluttu estää osallistumasta. Tämähän sopi hyvin meille vanhemmille ja kokemattomille. Amerikkalaiset arvostivat kuitenkin panostamme ja ymmärsivät tilanteemme. Rakennus valmistui meidän siellä oloaikanamme siten, että ulkokattolevytykset, ulko- ja sisäseinälevytykset, eristeet ja sähkö- ja ilmastointiputkistot saatiin suurin piirtein valmiiksi. Herra siunasi myös rakennustyöt niin, ettei kenellekään sattunut vakavampia haavereita, vaikka joukossamme oli paljon kokemattomia rakentajia.
Julkinen liikenne Phoenixissa on melkein olematonta ja matkat pitkiä johtuen matalasta rakennustavasta, ja siksi ihmiset kulkevat omilla autoillaan. Kävelijöitä ei juuri näkynyt. Muutamat amerikkalaiset kuljettivat meitä autoillaan lähiympäristössä. Yhteinen retkikohteemme oli paikallinen eläintarha, jossa vietimme yhden sapatti-iltapäivän. Eräänä päivänä vierailimme parin tunnin ajomatkan päässä olevassa kauniissa ja vuoristoisessa punaisten kallioiden ympäröimässä Sedonan kaupungissa. Menomatkalla tutustuimme museona olevaan muinaiseen intiaanien asuinpaikkaan ja Oak Creek Canyoniin. Eräänä toisena päivänä me suomalaiset vuokrasimme pienoisbussin kuljettajineen ja vierailimme neljän tunnin ajomatkan päässä olevalla Grand Canyonilla. Kun lähestyimme sitä ajaen pitkin tasaista 2000 m korkeudella merenpinnasta olevaa ylänkömaastoa, oli yhtäkkiä edessämme lähes saman syvyinen rotko. Se oli todella mahtava luonnon nähtävyys. Tuli siinä kor kean paikan kammo. Grand Canyonin kokonaispituus on yli 400 km. Y
hteiset aamuhartaudet pidettiin ruokalassa ennen ruokailua ja iltahartaudet sekä jumalanpalvelukset koulun juhlasalissa. Ryhmämme englanninkielentaitoiset osallistuivat amerikkalaisten kanssa jumalanpalvelukseen ja me muut pidimme oman sapattikoulun asuntolassamme.
Ryhmämme nuorin rakentaja oli 11-vuotias Mikko. Hän oli ahkerasti mukana rakennustyömaalla työntämässä vasaraansa joka paikkaan. Mikosta tulikin koko joukon yhteinen pirteä lemmikki. Hänestä Lorraine Park kirjoitti valokuvan kera koulun omassa lehdessä seuraavasti: Age Makes No Difference. Eleven year old Mikko Laine come all the way from Valkeala, Finland with his father, ”Peter” to help build our school. The eleven year old is enjoying hammering nails along with the other Maranatha volunteers who made amazing progress on the school their first week here. This is Mikko's first Maranatha trip although his father has been to Russia to re-model a church on a previous trip. When I asked him why he wanted to come help build our school, he said it was because everyone else in his class has been out of the country but him. Helping to build the school makes the trip even more special. Mikko was born an Adventist but does not attend a SDA school as there are none near his home, but he wishes he could. He is glad that he can make some friends while he is here. Mikko and twelve others from Finland arrived Tuesday the 8 th after a 24 hour flight by way of New York. He said,”The lights they were amazing.” He and his father are staying in the boy´s dorm. Mikko will return home March 25, Friday.
Tämä Maranatha-matkamme oli varmasti meille jokaiselle hyvin antoisa. Saimme tutustua moniin amerikkalaisiin sisariin ja veljiin ja samalla käyttää vähäistäkin englannin kielitaitoamme. Emme tehneet matkaamme pelkästään omaksi iloksemme, vaan saimme samalla osallistua lähetystyöhön. Varmasti nämä rakennustalkoot herättivät huomiota lähiympäristössä ja saimme näin olla myös täällä mukana todistamassa monille rakkaudesta Jumalaa ja lähimmäisiämme kohtaan.