22. Luonnon mestarikemistit

Kun puhutaan ihmiselimistön toiminnoista ja ravitsemuksesta, ei voida välttyä käsitteellä entsyymi. Entsyymit ovat suuria valkuaismolekyylejä, joita esiintyy kaikissa elollisissa olioissa. Ne ovat luonnon kemistejä, joista kaikki elollisen luonnon toiminnot ovat riippuvaisia.

Jokseenkin kaikki nauttimamme ravintoaineet ovat täysin sulamattomia, kunnes entsyymit käsittelevät niitä. Vain entsyymit pystyvät hajottamaan monimutkaiset aineet yksinkertaisiksi aineosasiksi, jotka pystyvät imeytymään vereen. Ellei entsyymejä olisi, saattaisimme ahmia itsemme täyteen ruokaa ja kuolla nälkään.

Entsyymit suorittavat silmänräpäyksessä kemiallisia muutoksia, joiden toteuttaminen keinotekoisesti on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kun laboratoriossa sulatetaan eläinvalkuaista, joka on sen hajottamista aminohapoiksi, on lihaa pakko keittää lähes koko päivä väkevöidyssä happoliuoksessa. Elimistössä entsyymit suorittavat saman tehtävän muutamassa tunnissa vain 37 asteen lämmössä.

Kukaan ei tarkoin tiedä, miten entsyymit suorittavat ihmetöitään. Mutta kukin entsyymi on erikoistunut – se vaikuttaa vain yhteen aineeseen. Siten eivät entsyymit, jotka hajottavat rasvaa, pysty hajottamaan sokeria. Ja sokeria hajottavat entsyymit eivät pysty hajottamaan valkuaisainetta.

Mutta entsyymit eivät pysty vain hajottamaan aineita, ne myös valmistavat uutta. Ne voivat ottaa verestä aminohappoja, jotka ovat peräisin jonkun kasvin valkuaisaineista ja käyttävät niitä rakennusaineina muodostaessaan ihmisen lihaskudosta, joka on aivan toisenlainen rakenteeltaan.

Entsyymit työskentelevät hirvittävän tehokkaasti. Kun haavaa puhdistetaan vetyperoksidilla, syntyy vaahtoa. Se johtuu siitä, että eräs ihon sisältämä entsyymi hajottaa tämän kemiallisen aineen vedeksi ja vapaaksi hapeksi. yhdessä ainoassa sekunnissa ihon entsyymimolekyyli pystyy hajottamaan 80 000 peroksidimolekyylia.

Nykyisin tunnetaan noin 1000 erilaista entsyymiä, ja tutkijoiden arvelun mukaan lisää löydetään. Meidän elimistössämme on satoja biljoonia soluja. Mutta arvion mukaan niissä pienimmässäkin on vähintään 100 000 entsyymiosasta. Jos pidämme solua eräänlaisena tehtaana, entsyymit ovat tehtaan toiminnasta huolehtivia koneita.

Eräät entsyymit ovat hapettavia – polttoaineen kuluttajia. Ne ryhtyvät käsittelemään pienen pientä ruokaosasta ja muodostavat siitä kemiallista ainetta, jonka nimen lyhenne on ATP. Mainittu aine on kuin pieni tietokone, joka vapauttaa varastoitua energiaa saaden lihassäikeet supistumaan. Joka kerran, kun koukistamme käsivarttamme, sydämemme lyö, tai hengitämme, ATP toimittaa tarvittavan energian.

Ihmeellinen pienoismaailma. On sanomattakin selvää, että ei ole samantekevää, millaista ravintoa me tarjoilemme oman entsyymitaloutemme raaka-aineiksi. Kyllä väärät elintavat ja epäterveellinen ruokavalio vahingoittavat herkkää koneistoa.

HAJATIETOJA HORMONEISTA. Veressämme kiertävät hormonit ovat umpirauhasten erittämiä kemikaaleja, jotka samoin kuin entsyymit ja vitamiinit, pieninä annoksina säätelevät fyysisen minämme kemiallisia toimintoja.

Hormoneja on verrattu pienikokoiseen vetypommiin, sillä ne ovat uskomattoman tehokkaita. Esim. kilpirauhanen erittää vain teelusikallisen hormoneja vuodessa. Mutta synnynnäisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa voi lapsesta tulla kretiini, hänen henkinen ja fyysinen kehityksensä hidastuu.

Lisämunuaiset muodostavat teelusikallisen hormonia koko elämämme aikana. Mutta jos niiden tasapaino häiriintyy, joudumme vaikeiden ja runtelevien tautien uhriksi. Jos niiden toiminta lakkaa, elämämme pyörä riistäytyy huimaavaan vauhtiin ja voimakkaasta miehestä voi muutamassa kuukaudessa tulla vanha, tutiseva ukko.

Tutkiessaan umpirauhastemme hienouksia, tiedemiehet ovat löytäneet lukuisia suorastaan ihmeitä tekeviä hormoneja, jotka pelastavat aikaisemmin tappavina pidettyihin tauteihin sairastuneita. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että hormonit tulevat olemaan tärkeimpänä tekijänä lääketieteen ratkaisemattomien ongelmien joukossa.

Eräät rauhaset, kuten sylki-, ruuansulatus-, ja hikirauhaset tyhjentävät eritteensä ulospäin, siitä nimi avorauhaset. Umpirauhasten erite joutuu vereen, mistä johtuu niiden suomenkielinen nimitys. Umpirauhasia on 8 ja yhteensä ne painavat noin 60 grammaa.

Neljä näistä rauhasista voidaan sivuuttaa melko nopeasti. Haiman insuliinia erittävien solujen toiminta tunnetaan yleisesti. Insuliini säätelee sokerin palamista.

Lisäkilpirauhasilla, jotka ovat neljä kilpirauhasten takana sijaitsevaa pientä rauhasta, näyttää olevan tehtävänä huolehtia veressä kiertävän kalkin ja fosforin määrästä.

Käpyrauhanen on pieni, kävyn muotoinen rauhanen aivorungon takapinnalla. Sen merkitys tunnetaan huonosti, mutta sillä arvellaan olevan tekemistä ennenaikaisen sukupuolisen kehityksen estämisessä.

Rintakehän yläosassa oleva kateenkorvarauhanen on yhtä salaperäinen, mutta sillä lienee osuus ihmisen vasta-aineita muodostavan solukon kehittymiseen.

Jäljelle jää neljä suurta, aivolisäke, lisämunuaiset, kilpirauhanen ja sukupuolirauhaset. Ne ovat ruumiimme mestarikemistejä ja tuottavat rakenteeltaan äärettömän monimutkaisia hormoneja.

Aivolisäke on ehkä umpirauhasista merkittävin, koska se vaikuttaa muiden rauhasten toimintaan. Se on suuren pavun kokoinen ja sijaitsee jokseenkin aivojen keskipisteessä. Tähän pieneen elimeen tulee suunnilleen 50 000 hermosäiettä ja sen suunnattoman tehokas verenkierto kuljettaa rauhasen lähettämät tiedotukset, hormonit, kaikkialle ruumiiseen. Aivolisäkkeen hormonit säätelevät kasvua ja niillä on tärkeä osuus synnytystapahtumassa.

Lisämunuaiset, jotka sijaitsevat munuaisten yläpäässä, tuottavat välillisesti tai välittömästi noin 40 hormonia. Yksi niistä valmistaa meitä kohtaamaan yllättäviä tilanteita. Eräs säätelee veren mineraalipitoisuuden määrää. Tärkeimmät lisämunuaisten hormoneista lienevät kortisonien ryhmän hormonit. Synteettistä kortisonia käytetään monien tautien hoidossa.

Kilpirauhanen sijaitsee henkitorven edessä ja sivuilla. Se toimii auton kaasuttajan tavoin hidastaen ja kiihdyttäen ruumiin toimintoja. Rytmi riippuu hormoneista, jotka normaalisti erittyy noin 10 milligrammaa päivässä. Vanhuusiällä kilpirauhasen toiminta usein hidastuu. Sen vuoksi isoäiti istuu mielellään takan lämmössä – hänen ruumiinsa ei tuota riittävästi lämpöä.

Naisen sukupuolihormonit, estrogeeni ja progesteroni erittyvät mantelinmuotoisissa munasarjoissa. Suvunjatkamistehtävän lisäksi niillä on havaittu olevan yllättäviä ominaisuuksia. Näyttää siltä, että ne voivat ehkäistä valtimoiden seinämien kovettumista sekä naisilla, että miehillä.

Miehen sukupuolihormonilla, testosteronilla on todettu suvunjatkamisen ohella olevan suuri merkitys ruumiin muissakin toiminnoissa. Se on tärkeä tekijä kaikille elintoiminnoille välttämättömän valkuaisaineen käytössä.

Monet tutkijat uskovat, että hormonien avulla voidaan tulevaisuudessa ratkaista vanhenemisen ongelma. Vaikkakaan ne eivät pidennä elinikää, arvellaan niiden tekevän elämän helpommaksi säilyttämällä ruumiin kemialliset tapahtumat nuorina aina vanhuuteen asti. Tiedämme kuitenkin, että tämä liha ja veri ei voi periä taivaan valtakuntaa. Siksi hengelliset ovat tärkeämpiä kuin maalliset ja Sanan tutkiminen tärkeämpää kuin mikään muu.