Turkin matka 1990

Kirjeellinen Raamattuopisto järjesti syys-lokakuun vaihteessa vuonna 1990 matkan Turkkiin ja Kreikan saaristoon. Johtajana toimi pastori Auvo Helminen.

Matkalla tutustuttiin Ilmestyskirjan näkyjen saareen Patmokseen ja seitsemän seurakunnan sijaintipaikkoihin. Tiedoissa saattaa olla asiavirheitä, koska ne perustuvat oppaalta heikosti kuulemiini tietoihin. Matka alkoi tiistaiaamuna. Konstantinopolissa kävimme keskiviikkona ja torstaina seuraavissa paikoissa: • Sulttaani Ahmedin (1673–1736) rakennuttama Sininen moskeija. • Hagia Sophia -museo, jonka Justinianus I rakennutti kirkoksi 532–537 ja Muhamed II muutti moskeijaksi 1453. • Yerebatanin vanha maanalainen vesisäiliö. • Matonkutomo Bulgurlu, jossa katsoimme mm. silkkimaton valmistusta, joka kestää kolme vuotta ja maksaa 10 000 mk. • Bysanttilainen Karye-kirkko (nyk. museo), joka on 1500-luvulta. Kirkossa on paljon raamatullisia mosaiikkikuvia, jotka on otettu esiin laastin alta. • Risteily Bosborinsalmella, jossa näimme kalastajia, mahtavia marmoripalatseja, vanhoja linnoituksia ja nykyaikaisia rakennuksia salmen molemmin puolin • Topkabin palatsi, joka on Muhamed II rakennuttama 1455–1480. Nykyisin se on antiikkimuseona. Siellä on mm. timanteilla koristeltu kynttilänjalka, joka paino on 48 kg ja timantteja siinä on kuulemani mukaan 6666 kpl. • Mattoesittely eräässä liikkeessä, jossa ainakin jotkut meistä taisivat ostaa pienen maton. • Suuri basaari, josta ostin vaimolleni mieleisen nahkatakin.

Patmoksella olimme perjantaina. Se on Aigeian meressä Efeson edustalla sijaitseva 40 km² (14 km x 8 km) laajuinen saari ja jossa apostoli Johannes kirjoitti Ilmestyskirjan saamansa näyn perusteella. Siellä tutustuimme Skalan kaupunkiin, Ilmestysluolaan, Pyhän Annan kirkkoon, Johanneksen ja Couvari-luostariin. Johanneksen luostarin perusti pyhä Christodoulos vuonna 1088 Artemis-jumalattaren temppelin raunioille. Luostarissa on aarreaitta ja kirjasto. Oli kuuma päivä ja oli ihanaa pulahtaa Skalan kaupungin uimarannalla vilpoisaan veteen. Patmoksella sain vuorostani parin päivän vatsataudin. Illalla lähdimme sitten katamaraanialuksella Samokseen. Matkalla näimme delfiinejä laivan vieressä.

Samokseen ja Pythagoran kaupunkiin ja sen toriin tutustuimme lauantaina yhteisen jumalanpalveluksemme jälkeen. Näimme siellä erikoiset turkkilaiset hautajaiset. Hautaus oli toimitettava nopeasti parissa päivässä kuuman ilman takia. Eräs koira liittyi ryhmäämme, kun kiertelimme kaupunkia ja seurasi meitä uskollisesti pitkän aikaa. Pythagora oli kreikkalainen matemaatikko, joka esitti Pythagoran väittämän. Hän eli vuosina 570–500 eKr.

Efesossa tutustuimme sunnuntaina ja maanantaina mm. Vanhan Efeson raunioihin, Marian kotiin, katoliseen messuun, Hadrianuksen temppeliin, Celsuksen kirjastoon ja hautaan, markkinatoriin, suureen teatteriin (24 000 istuinpaikkaa ja 66 riviä) ja satamaan, jonne johti mahtava pylväskäytävä. Pylväässä paloi tuli, josta kaupungin väki haki tulen. Pääkadun varrella sijaitsivat rikkaiden asunnot ja patsaat sekä Rooman keisarin Hadrianuksen kaunis ja pieni temppeli. Siellä oli noin kolme metriä syvä käymälä, jonka pohjalla virtasi vesi. Jokaisen käymäläaukon edessä virtasi vesi peseytymistä varten. Siellä oli myös mahtavat Celsuksen kirjaston rauniot. Selsus eli noin 30 eKr.– 50 jKr. Hän kirjoitti maataloudesta, sotataidosta ja lääketieteestä. Juomapaikassa oli Neitsyt Marian kodin alta lähtevästä lähteestä johdettua vettä, jota juodessa voi toivoa terveyttä, rikkautta ja rakkautta.

Uudemmassa Efesossa tutustuimme mm. apostoli Johanneksen kirkkoon ja hautaan noin 500–600 jKr. sekä monirintaiseen Artemis-jumalattaren patsaaseen museossa. Johanneksen kirkossa on kasteallas, joka todistaa upotuskasteesta. Artemisjumalattaren temppeli oli aikoinaan yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Se oli 125 m pitkä ja 50 m leveä. Sen 100 pylvästä kohosivat yli 20 metrin korkeuteen. Temppeli tuhoutui sen vuoksi, että se vajosi liejuun, jossa sen jäännökset lojuvat malariasuon pohjalla.

Smyrnaan tutustuimme tiistaina eli nykyiseen Ismirin kaupunkiin. Siellä ei ole arkeologista nähtävää, koska raunioiden päälle on rakennettu asutusta ja kaivauksia ei ole suoritettu. Kaupunki oli mielestäni likainen ja savuinen. Merenlahden perukka oli hyvin saasteinen ja pahalta haiseva. Tuntui siltä, että se oli jätevesien laskupaikka. Iso elävä karhu tuli yllättäen vastaan kadulla. Karhu kulki omistajan hihnassa ja sitä sai kuvata maksua vastaan. Tutustuimme siellä erääseen tehtaaseen, jossa valmistettiin Onyx-kivestä erilaisia esineitä. Onyx-kiveä oli ylimmäisen papin rintakilvessä. Muun ajan katselimme kaupunkia auton ikkunasta.

Pergamossa menimme Agropolis-kukkulalle, jossa tutustuimme Trajaanuksen temppeliin. Trajaanus hallitsi vuosina 98–117, jolloin Rooma oli laajimmillaan. Pergamossa oli maailman laajin kirjasto ja siellä keksittiin pergamenttikirjoitus. Tutustuimme erikoisen jyrkkään rinneteatteriin, Eumenes II rakennuttamaan Zeuksen alttarin raunioihin, Askelonin sairaalaan, jonka edessä olevassa pylväässä on lääketieteessä käytetty käärmesymboli ja käytävään, jota pitkin tullaan sairaalaan ja samalla parannutaan. Oppaan kertoman mukaan hoitoon liittyi paljon psykologiaa ja uskolla parantumista.

Tyatirassa eli nykyisessä Aksiharin kaupungissa tutustuimme muutamiin jäljellä oleviin raunioihin ja kirkkoon.

Laodikeassa tutustuimme vanhaan kivestä tehtyyn vesijohtoon, raunioihin ja erääseen puuvillapeltoon ja vanhaan kivestä tehtyyn stadioniin.

Pamukkale sijaitsee lähellä Laodikeaa ja siellä kävimme seuraavana päivänä. Matkalla tutustuimme erääseen puuvilla-asusteita valmistavaan tehtaaseen. Alueella viljellään paljon puuvillaa. Pamukkalessa sijaitsee maailman ainoa kalkkipitoinen kuuma lähde, josta kalkkipitoinen vesi virtaa hitaasti alas 100 metriä korkeaa kiviseinämää muodostaen valkoisia tasanteita, tippukiviä ja vesialtaita. Vesi tulee 35–40 asteisena ja värjää kaiken valkoiseksi. Vedellä on parantava maine. Vesi on johdettu altaaseen, johon pulahdimme välittömästi. Oleskelimme valkoisilla kallioilla, nautimme auringosta ja lämpöisestä vedestä. Lähellä on myös kuuma lähde, josta tulee noin 50 asteista rautapitoista vettä. Kylä saa kaiken tarvitsemansa veden lähteestä lämmitykseen ja muuhun pesuun.

Sardeeseen tutustuimme torstaina. Se oli muinaisen Lyydian pääkaupunki. Tutustuimme Artemis-temppelin raunioihin, bysanttilaiseen kristilliseen kirkkoon ajalta noin 500–600 jKr., Gymnasiumiin ja siinä olevaan WC:hen ja uima-altaaseen, 200-luvun synagogaan ja hautaluolaan lukuisine sarkofageineen.

Filadelfiassa oli ainoastaan vähän raunioita ja vain korttelin kokoinen alue näkyvissä. Kaupungin miltei ainoa nähtävyys on värikäs symbolipatsas – viinirypäleterttu. Perjantaina lähdimme Ismiristä Istanbuliin ja sieltä kotiin. Matka oli hyvin onnistunut ja runsassisältöinen, jollei oteta huomioon vatsavaivoja ja tiiviin ohjelman mukanaan tuomia rasituksia.