Kreikan matka 2004

Kreikan matka 2004

Pastori Auvo Helminen järjesti Toiviomatkojen kautta matkan Kreikkaan Paavalin jäljille 11.10.- 18.10.2004.

Osanottajat:

Dyster Raili, Helminen Auvo ja Irja, Johansson Seppo, Jylhä Elvi, Kantonen Anita, Keronen Annika, Jari, Laura, Saara ja Tommi, Lahti Maj-Lis, Laitinen Aino, Laitinen Aulikki, Lehti Ritva, Leinonen Sinikka, Luomala Seppo ja Synnöve, Mertanen Anja, Miinalainen Laina, Puustinen Helga, Saarinen Liisa ja Pasi, Sunikka Sylvia ja Valima Raimo ja Vuokko.

Vierailimme seuraavissa paikoissa:

Delfoin rauniot sijaitsevat jylhän Parnasso-vuoren (korkeus 2459 metriä) rinteillä. Delfoi oli kaupunki Fokiksen maakunnassa Parnasso-vuoriston juurella. Se oli antiikin ajan tärkeimpiä ja vaikutusvaltaisimpia kaupunkeja. Myyttien mukaan Delfoissa harjoitettiin muinoin mm. maan jumalattaren Gaian palvontaa. Muinoin Delfoin ajateltiin olevan maailman keskus. Tarinan mukaan Zeus laski lentoon kaksi kotkaa, yhden kummaltakin maailman laidalta, toisen idästä ja toisen lännestä. Paikkaan jossa kotkat sitten kohtasivat, Zeus heitti pyhän kivipaaden osoittamaan maailman napaa.

Apollonin temppelion 60 m. x 24 m ja siinä on 38 doorilaista tuffikivipylvästä. Apollon on jumala kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa. Hänen alaansa olivat parannustaito, ennustus ja runollinen innostus. Myöhemmin hän kehittyi erityisesti valon ja auringon jumalaksi. Ennustustaidon jumalana hän herätti runollista innostusta ja suosi laulua sekä soittoa. Tärkein ennustustaidon ilmentymä oli vanhan ajan tunnetuin oraakkeli, Apollonin oraakkeli Delfoissa. Apollon valloitti oraakkelin tappamalla naispuolisen lohikäärmeen Delfynen.

Teatteri, jossa on 35 riviä5000 katsojalle. Mielenkiintoista oli kokeilla teatterin akuuttipistettä, josta puhe kuului kaikkialle teatteriin.

Stadion on noin 100 metriä pitkä ja siinä juostiin edestakaisin. Katsomo oli tehty kivistä ja rata hiekasta. Jokaisen juoksijan lähtö tapahtui kivipaasien välistä.

Museossa tutustuimme Delfoin historiaan. Mieleeni jäi mm. patsas Argosin kaksosista. Heistä kerrotaan seuraavaa: Lemnos on saari, joka sijaitsee Vähä-Aasian länsirannikolla. Saarta asuttivat naiset, jotka olivat tappaneet miehensä. He olivat aikanaan luopuneet Afroditen palvonnasta. Rangaistukseksi kuningatar oli muuttanut naiset niin siivottoman hajuisiksi, etteivät heidän miehensä kestäneet olla heidän lähellään. Kun miehet ottivat itselleen rakastajia mantereelta Traagiasta, raivostuneet naiset tappoivat joka ikisen miehen. Kaksosten isä Iason oli kreikkalaisessa mytologiassa sankari, joka siitti saaren kuningattaren kanssa kaksoset, ja samalla tavalla monet muutkin argonautit hedelmöittivät saaren naisväestöä. Kaikki syntyneet jälkeläiset olivat miespuolisia, ja näin miehet palasivat saarelle.

Meteora on luostarialue Koillis-Kreikassa. Luostarit on rakennettu luonnon muovaamien korkeiden kalliotornien päälle, jotka sinänsä olivat erikoisia nähtävyyksiä. Alue on ollut vuosisatoja rajaseutua, jolla ovat hyökkäilleet mm. venetsialaiset, albaanit, normannit ja Napoleon. Luostarit perustettiin 1400-luvulla vainottujen turvapaikoiksi ja niihin oli äärimmäisen vaikeaa päästä, joko pitkillä tikkailla tai vinssin ja nostokorin avulla. Vinssi oli ainoa tapa tuoda tavaraa, kuten rakennusmateriaalia luostarialueelle. Myöhemmin luostarin kalliotornien rinteille on rakennettu kapeat kulkutiet. Kyllä hiukan hirvitti kulkea niitä pitkin. Mieleeni jäi sieltä mm. suuri pääkallokokoelma.

Veria (Berea) on noin 30 000 asukkaan kaupunki Vermion vuoren juurella, jossa Paavali kävi toisella lähetysmatkallaan Salonikista Ateenaan (Ap.t. 17:10–15). Siellä on muistomerkki Paavalin portaista.

Filippi oli muinainen kaupunki Traakiassa. Se sijaitsee noin 100 km nykyisestä Thessalonikin kaupungista itään. Filippi oli tunnettu jo viidennellä vuosisadalla eKr.. Apostoli Paavali saarnasi Filipissä vuonna 49 tai 50 jKr. Kyseessä oli Paavalin ensimmäinen saarna Euroopan maaperällä. Paavali vieraili kaupungissa myöhemmin kahdesti. Kaupunkiin syntyi pieni kristillinen yhteisö, mistä todistaa mm. Paavalin Filippiläiskirje (Ap.t. 16:11–40). Sieltä löytyi mm. kiveen hakattu teksti Paavalista.

Lyydian kastepaikan joki (Ap.t. 16:13–15). Lyydia oli makedonialainen purppurakauppias, jonka Paavali kastoi kristinuskoon. Lyydiaa pidetään Euroopan ensimmäisenä kristittynä.

Paavalin ja Silaan vankila (Ap.t. 16:23,24).

Sapattina olimme Ateenassa Adventtikirkon jumalanpalveluksessa. Siellä ollut tulkkausta, joten emme ymmärtäneet siitä mitään. Auvo Helminen johti tutkistelua suomalaisille kirkon parvekkeella. Muun ajan vietimme hotellissa terassilla keskustellen ja lepäillen. Ateenassa on hyvin saastunut hengitysilma, koska kaupunki sijaitsee vuorten ympäröimänä eivätkä puhdistavat tuulet pääse vaikuttamaan. Siksi tunsin voimakasta silmien kirvelyä siellä. Vain Pekingissä tunsin vastaavaa.

Areos park eli Mars-kenttä on Ateenan suurimpia puistoja, johon tutustuimme.

Akropoliksen temppelialue sijaitsee 156 metriä merenpinnan yläpuolella. Ateenan Akropolis oli alun perin mykeneläisaikainen linnoitus ja on käynyt läpi monia vaiheita. Varhaisimmat asutuksen jäljet ovat tuhansia vuosia vanhoja. Pronssikaudella kukkulalla oli mykeneläinen Megaron, josta on vain pieniä rippeitä jäljellä. Megaroneiksi nimitetään palatseja ja temppeleitä, jotka olivat kolmeen osaan jaettuja ja muodoltaan pitkänomaisia rakennuksia. Pian sen rakentamisen jälkeen rakennettiin massiivinen nk. kyklooppimuuri, joka oli jopa 10 metriä korkea ja 3,5 – 6 metriä paksu. Muuri oli pääpuolustuslaite 400-luvulle asti. 600- ja 500-luvuilla Akropolis vallattiin pariin otteeseen ja muurin paikalle rakennettiin yhdeksänporttinen muuri.

Herodes Atticuksen odeion on jyrkästi kalteva 5000 katsojan teatteri. Herodes Atticus rakennutti sen vaimonsa Aspasia Annia Regillan muistolle Akropolin eteläiselle rinteelle. Alkuaan siinä oli kolmikerroksinen kivestä rakennettu etuseinä ja puinen katto.

Erekhtheion on Athene Polias -jumalattaren temppeli Akropoliksen pohjoislaidalla. Nykyinen temppeli on rakennettu 421–407 eKr., mutta sen arvellaan olevan varhaisemman temppelin paikalla.

Parthenen on Pallas Athenen doorilaistyylinen juhlatemppeli. Se rakennettiin kiitokseksi siitä, että Kreikka ja Ateena selvisivät persialaissodista. Viralliselta nimeltään rakennus oli Neitsyt Athenen temppeli ja nimi Parthenon johtuu kreikan sanasta parthenos eli neito, neitsyt. Parthenonin paikalla sijaitsi aiemmin toinen temppeli, jonka persialaiset tuhosivat. Parthenonia käytettiin myös rahavarastona ja siellä säilytettiin Deloksen meriliiton ja myöhemmän Ateenan imperiumin varoja. Parthenonin paikalla sijaitsi aiemmin toinen temppeli, jonka persialaiset tuhosivat.